Kari B Mikkonen, perustajajäsen – Mad Moose Racing Ry

Kuka: KARI B. MIKKONEN

Mitä Mad Moosessa: Perustajajäsen, hirvilogomme isä, kunniajäsen, aktiivikilpailja -90 puoleen väliin asti, hallituksen jäsen v -97 asti, toiminnan tarkastaja useana vuonna, mestari maalari

Asuinpaikka: Pääkaupunkiseudulla

Perhe: Vaimo (!!) Sirkku + 3 kissaa + koira

Saavutukset:

Oma www-sivu: —

**************************************************************************

Karin puheenvuoro:
Iso hirvi puhuu, siis mylvii?

Miten tulin aloittaneeksi maastoautoilun ja perustaneeksi Mad Moose teamin? Kaikki taisi alkaa amerikanautoilusta ja rakkaudesta Rambleriin. Monen Raimon jälkeen tuli perheeseemme Jeep Cherokee, sitten Wagoneer ja olipa joukossa Jenkeistä tuotu Golden Eaglekin. Näitä Jeeppejä oli vuosien varrella sangen paljon, määrää en lähtisi arvailemaan. Lempisen Arton kanssa olimme tuttuja jo jenkkiautoharrasteen myötä ja kun Arto hankki pikku Bronkon, niin päätimme harrastaa yhdessä.
Mad Moose teamin perustaminen oli yhteinen selkeä päätös, joka tehtiin vuonna -87 edellistä vuosisataa. Ainoa suurempi ongelma oli nimen monikkomuoto, siis Mad Mooses, josta luovuttiin suosiolla heti, koska tämähän oli se herra, joka sekosi autiomaassa ja näki palavan pensaan. Tämä sivusi offiharrastusta niin kaukaa, joten päätimme pysyä yksikkömuodossa Mad Moose Racinghän se on yhä vaan. Se, miksi nimeen otettiin hirvi oli selkeä valinta, range miehet vannoivat kamelin nimeen ja hirvi olisi hyvä vastike kyttyräselille. Hirvihän on rauhallinen ja harkitseva otus maastossa liikkuessaan, aivan kuten meidän v-8 moottoreilla varustetut maasturimme. Siellä me ajelimme Lantikoiden ja Range Roverien seassa, kunnes meille perustettiin oma luokka. Siellä sitä räimittiin laajentuneen teemin voimin, porukoihin oli tullut mukaan Jame the Moose sekä Kimmo the Moose. Samoissa kekkereissä pyöri mukana Popo toitsulla ja ei aikaakaan, kun Popo ajoi teemissämme. Siitä se kasvu ja kehittyminen alkoi ja jatkuu yhä?

Mutta takaisin omaan harrastamiseeni? Ajelimme Arton kanssa Bronkolla parisen vuotta kimpassa minun toimiessa kartturina pääasiassa. Vihdin talliin muutaessamme jatkoimme vielä noin vuoden, jonka jälkeen Arto jatkoi Ford harrastustaan toisenlaisilla laitteilla. Harrin tullessa kuvioihin seurasi mukana Mellu Rangen kanssa. Alkuun parantelin uudenkarheaa Rangea Mellun toiveiden mukaan, mutta ei aikaakaan kun yhteisprojektimme pyörähti käyntiin. Erilaisten mutkien ja muodonmuutosten jälkeen syntyi El Lobo. Fiatin dieselmoottori vaihtui Moparin pikkulohkoon ruiskulla ja vaihteisto Brokonmanuaaliin. Perät vaihtuivat Danan 44sten kautta Unimogin porttaaleihin sun muihin hilppeisiin. Tällä laitteella ajeltiin ja lystiä oli.
Teemin kanssa kierrettiin niin safarit kuin kisatkin, yhtään niistä savisista hetkistä en antaisi pois? Viikonloput ajettiin ja viikot korjattiin? Olis sitä voinut huonomminkin aikansa käyttää, vai mitä? Kilpailutoiminta vaati yhä enemmän aikaa että valuuttaa. Niinpä 90-luvun puolessa välissä lopetin aktiiviuran kilpailupuolella ja siirryin huollon puolelle. Myöskin juuri perustettu oma maalaamo työllisti sekä minua että Sirkkua yli tarpeen, joten oli pakko panostaa sillä saralla. Koko ajan olemme toki mukana Mad Moose Racingin toiminassa olleet muodossa tai toisessa, milloin huollossa, hallituksessa tai muuten vaan. Teemin muodostamat ystävyys suhteet tulevat olemaan elinikäisiä etuoikeuksia. Tämä kerrassaan mainio tiimi velvoittaa, antaa, tukee ja vie vapaa-aikasi. Mutta kuka siitä haluaisi eroon? Tulen edelleenkin olemaan aina jossain mukana eli ei kun metsään?

törisi Kari B